torstai 31. maaliskuuta 2011

Kartell vs. Etola

Minä monien muiden modernien huonekalujen ja sisustusromppeiden ystävänä tykkään erittäin paljon Italialaisen Kartellin tuotteista. Ei niissä ole mitään muuta ongelmaa kuin se hinta. Se ei nimittäin ole ihan maailman opiskelijaystävällisin. Ja kyllä se ihan "normaaleja" summia kuussa tienaavan, työssäkäyvän yksilönkin tilipussia verottaa ihan kivasti. Kartelilta olen kuolannut sen bestseller-Bourgieta jo tovin ja Etolassa olen tykästynyt sen simppeleihin, moderneihin muovituoleihin.

Laskin yks yhteen vähän aika sitten ja nyt ei ole enää epäilystäkään siitä, mikä merkki on toiminut innoittajana Etolan muovimööpeleille -yhdennäköisyys on aika silmiinpistävä monien tuotteiden kohdalla. Mutta ei se ole väärin kopioida parasta, sanoi Jone Nikula eräälle Idols-kilpailijalle tämän vetäessä lavanshownsa aikana kaikki maneerit, mitä Ville Valo on itselleen viimeisen 10 vuoden aikana kehittänyt. Ja niinhän se tuppaa muodissakin menemään, että hennesit, vilat sun muut massamerkit kopsaa armotta muotiviikoilla nähdyt lookit hieman käyttäjäystävällisempään hintaluokkaan. Ja ihan kivoja nuo Etolankin mööpelit ovat, vaikka eivät ole niinsanotusti "the real shit". Itse asiassa, Crystal tuoli on mielestäni jopa hienompi kuin innoittajana toiminut Mr. Mahdoton. :)

Tosin eivät nuo Etolankaan muovimööpelit halvimpia mahdollisia ole, mutta esikuviaan edullisempia varmasti. Esimerkiksi Elisabet tuoli maksaa Etolassa alle satasen, kun taas Louisista saa pulittaa reilusti yli huntsun. Kartell fanit, kipin kapin Etolaan!











Kuvat: Kartell ja Etola.

2 x Vilan trenssi ja muuta mukavaa

Tapoin aikaani taas vaihteeksi kirpparilla tänään. Ajattelin, että nyt on viimeiset hetket yrittää löytää se pirun takki sinne Lontooseen. Kaapissa on kyllä ihan mukava sininen nahkatakki, mutta mä halusin pidemmän mallisen, joka suojaisi tuulelta, sateelta nyt ei suojaa mun mielestä mikään muu kuin pysyminen sisällä.

Kulutin varmaan 2 tuntia yhdellä kirpparilla (aika isolla sellaisella) ja selasin rekkejä läpi. Jouduin jättämään H&M:n täydellisen beigen, hupullisen trenssin sinne, koska se oli kokoa 32 ja vaikka se menikin päälle, tuntui, että yksikin äkkinäisempi liike raksauttaa jommankumman hihan irti. Kokeilin sitä 3 kertaa, ihan vain varmistaakseni, että se tosiaan on liian pieni. :D

Löysinhän mä sitten vihdoinkin Vilan kevättakin, trenssihenkisen, pidemmän mallisen ja melko vähän käytetyn. Hintaa oli ihan mukavasti; 19 euroa. Noh, materiaali oli laadukasta ja takki istui hyvin, joten päätin nostaa kirpparivaatteen kipurajahintaani. Äidillekin löysin Vilan trenssin ja ihan uuden oloisen. Hintaa vain 4 euroa. Just! Aina ei mee nallekarkit tasan. 

Löysin myös kivan vekkilampunvarjostimen ja EKS:n retron talousvaa´an, oranssina. En kylläkään sellaista metallihötkylää, joka heiluu joka suuntaan, vaan sellaisen muovisen, pienen ja toimivan. Mukaan tarttui myös Ikean Inez Kvist -verhot, jotka muistuttaa aika paljon Vallilan Pinja-verhoja. Onnneksi hinta ei kuitenkaan ollut lähelläkään niiden Pinjojen hintaa; 5 eurolla kun ei saisi Vallilalta korkeintaan kun puolikkaan tyynynpäällisen. Kaks missiota siis suoritettu, iänikuisen retrovaa´an ja kevättakin metsästys loppu nyt. :)

 
 

Taas tuli tehtyä vähän heräteostoksia. :)  Enhän mä edes käytä talousvaakaa ikinä!? Eikä koirapirulaisetkaan mahdu tohon kippoon istumaan, vaikka pieniä ovatkin. Tosin, on se ihan kiva yksityikohta keittiössä, vaikkei sitä ikinä tulisi käytettyäkään. Ja noi verhot. Eipä oo ikkunoita mihin laittaa niitäkään, oli vaan niin kivat. Ja halvat. :D No onneksi sentään lampunvarjostin pääsee Pentikin pallolampunjalan kaveriksi ja takki pääsee jokapäiväiseen käyttöön Suomessakin, kunhan kelit vähän lämpenee. Kohtahan sitä tosin pääsee jo Londoniin testamaan. Can´t wait! :)

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Pienen tilan sisustaminen

Pienten tilojen sisustamien on haastavaa, koska niihin on useimmiten vaikeampi löytää sopivia huonekaluja. Äidinkin kanssa ollaan mietitty päämme puhki, miten saadaan sen pienestä työ/vierashuoneesta kaunis kokonaisuus, uhraamatta kuitenkaan sen toiminnallisuutta. Gigaomin sivuilta löysin hyvän artikkelin pienen työtilan suunnittelemisesta, jonka suomensin vapaasti ja pääpirteittän myös tänne, maustettuna omilla vinkeillä. Ja tokihan tätä voi soveltaa muuhunkin, kuin työhuoneeseen. Jos tästä olisi jollekin muullekin jotain hyötyä. :)

Tee huonesuunnitelma etukäteen. Varsinkin pienen tilan suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, sillä silloin välttyy huonekalujen pyörittämiseltä ympäri huonetta ja saa paremman kuvan käytössä olevista neliömetreistä. Suunnitelman voi tehdä perinteisesti kynän ja paperin avulla, tai esimerkiksi Google Sketchupilla. Itse tykkään kovasti kyseisestä ohjelmasta, mutta iso miinus tulee kyllä ohjelman raskaudesta.

kuva: Blulabelbungalow
Vältä isoja huonekaluja. Mitä pienempi tila on käytettävissä, sitä pienempiä tulisi huoneeseen valittavien huonekalujen myös olla. Esimerkkinä kirjoittaja mainitsee ostaneensa pieneen tilaan ison piirtämispöydän, joka vei puolet työhuoneen alasta, mutta käytössä pöydän alasta oli vain kolmannes. Pöydän plussapuolena toimi kuitenkin se, että sen pystyi taittamaan kasaan, sen ollessa käyttämättömänä. Taitettavia huonekaluja kannattaakin harkita pieneen tilaan, varsinkin sellaisten esineiden kohdalla, jotka eivät ole jokapäiväisessä käytösä. Jos ison huonekalun hankinta pienemään tilaan on väistämätöntä, kannattaa pohtia voisiko sen kustomoida ja rakentaa tilaan sopivaksi.

kuva: Smartspaces
Valitse monikäyttöisiä huonekaluja. Tilan säästämikseksi kannattaa valita huonekaluja, jotka tarpeen tullen toimivat muussakin kuin niiden ensisijaisessa käyttötarkoituksessa. Esimerkiksi kaappia, joka on tarpeeksi matala, voidaan myös käyttää aputyötasona. Myös penkkien ja rahien alle saa kätkettyä mukavasti lisäsäilytystilaa. Jos käytössä on kannettava, varteenotettava vaihtoehto on kiinnitaitettava pöytä, jolla saa myös läppärin piiloon pölyiltä, sen ollessa käytämättömänä.

Käytä vertikaalinen tila hyödyksesi. Suurin osa huonekaluista on yleensä horisontaalisessa tasossa, eli menevät lattian mukaisesti. On siis sanomattakin selvää, että tällöin kuluu myös runsaasti lattiapinta-alaa. Kannattaakin siis panostaa seiniä myötäileviin huonekaluihin jotka eivät vie lattiatilaa läheskään niin paljon. Ylös säilötään ne tavarat, joita käytetään harvemmin ja alemmas ne, jotka ovat jokapäiväisessä tai viikottaisessa käytössä.

kuva: Potterybarnkids
kuva: Homedesignset
Hyödynnä kulmat. Huoneiden kulmat ovat usein ongelmallisia ja tuottavat päänvaivaa, sillä toisinaan niihin on vaikea sijoittaa mitään huonekaluja. Kulmat kannattaa käyttää kuitenkin tehokkaasti hyväksi, sillä niissä piilee paljon potentiaalia, esimerkiksi säilytyksen suhteen.

kuva: Smallplacestyle
Järjestä säälimättä. Työhuoneeseen kertyy usein erilaisia laatikoita, joissa työhuoneen laitteistoa on hankittu. Usein säilytyslaatikot jäävät nurkkiin pyörimään sellaisenaan, jolloin käytännössä katsoen säilytät pelkkää ilmaa. Jos et halua luopua laatikoista, laita ne kasaan ja säilö esimerkiksi sängyn alle. Heitä tarpeettomat pois. Jos nurkissasi pyörii myös vanhoja, käyttämättömiä tietokoneen osia tms. kierrätä ne, sillä usein osat hyötykäytetään uudelleen. Laatikoissa pyörivät vanhat matkapuhelimet kannattaa myös lähettää esimerkiksi kierrätäkännykkä.fi palveluun, josta saattaa hyötyä myös rahallisesti -rikastumaan palvelulla ei kuitenkaan pääse. ;)

Huijaa silmää. Maalaamalla tietyillä väreillä ja kuvioilla, voit saada pienenkin tilan tuntumaan isommalta. Matalaan tilaan saa korkeutta pystyraidoilla, kapea tila pitenee taas vaakaraidoilla. Pääsääntöisesti vaaleat värit suurentavat ja tummat pienentävät, mutta esimerkiksi mielestäni maalaamalla kapean, käytävämäisen huoneen päätyseinän tummalla ja ympäröivät seinät huomattavasti vaaleammalla, saa luodulla kontrastilla huoneen tuntumaan isommalta.

kuva: Redbookmag
Etsi inspiraatiota eri lähteistä. Kirjoista, netistä ja näyteikkunoista voi löytää hyviä ja toimivia ideoita, myös omaan tilaan. Alla linkkejä erinäisiin sivustoihin/blogeihin, joista löytyy inspiraatiota sekä vinkkejä pienten ja suurtenkin tilojen sisustamiseen.

Oma suosikkin on Housetohome:n sivusto, jossa on helppo navigoida ja on täynnä toinen toistaan ihanempia sisustusideoita, kuvia ja DIY-ohjeita. :)




Siitä se ajatus sitten lähti

Viime sunnuntaina löysin kirpparilta ehkä maailman sympaattisimman julisteen. Vanhan piirroksen, joka esittää suomalaista aarniometsää. Metsähallituksen painattama, vuodelta 1994. Täynnä ihania yksityiskohtia, joita löytää aina yhden lisää katsoessaan julistetta uudelleen. Juliste maksoi hurjat 50 senttiä. Viimeistään hinta sinetöi päätöksen -eihän tuolla hintaa kannata jättää juurikaan mitään kirpparille.. Paitsi ehkä ne puoliksi käyetyt bodylotionit, huulipunat ja virttyneet tissiliivit. :D 


Juliste pääsi kehyksiin eilen -Ikean mustiin, joihin se sopiikin passelisti. Taulu toimi myös inspiraationa pikkumakkarin uudelle sisustukselle, josta äitikin onnekseni innostui. Pienen huoneen seinälle kaavailin koivukuvioista tapettia mustien kalusteiden seuraksi ja limenvihreitä tyynyjä ja verhoja piristämään muuten mustavalkoista ilmettä. Nähtäväksi jää, koska kääritään hihat ja uudistetaan huone. Sitä ennen olis todo-listalla kyllä yks työhuonekin. :)

Tosin pikkumakkarin uudistus ei olisi kovin aikaa/rahaa kuluttava, koska kuvien mööpeleistä ja tarvikkeista puuttuvat ainostaan tapetit, verho, vihreänsävyiset tyynyt sekä skräppipapereista tehtävät taulut - muut kamppeet huoneessa jo ovatkin. Ja tietysti se juliste <3.





Kuvat: 1. Ikea 2. H&M 3. Ikea 4. Merkkimatot 5. Prisma 6. Seinäruusu 7. Prisma 8. Verhokauppa 9. & 10. Ikea 11. Oma 12. Kehykset Ikea & skräppipaperit Paperinauha

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Designia viidellä eurolla

Mulla on ollut missiona jo viikon ajan löytää joku kiva trenssi kirpputorilta Lontoon matkaa varten. Tai jostain muualta -kunhan vain löytäisin sellaisen. Yhden löysin Aleksi 13:sta, Ril´s merkkisen, 50% alennuksesta ja hintaa jäi silti rapsakat 60 euroa. Se jäi rekkiin. Tänään löysin taas yhden, mutta se maksoi 20 euroa, mikä tuntui melko kalliilta, ottaen huomioon, että kyseinen takki oli kiikutettu kirpputorille. Sekin jäi rekkiin. Kolmaskin löytyi, Fidan lähetystorilta, mutta kooltaan liian iso, joten rekkiin jäi sekin yksilö. Onneksi mun kirppiskierros ei ollut kuitenkaan pettymyksiä täynnä, sillä.

Löysin kaksi suht hyväkuntoista seinähyllyä Luotsin kierrätysmyymälästä. Enkä mitä tahansa hyllyjä, vaan Cult Designin tammipuisia Woody-hyllyjä! Joita mä ihailin viime viikolla Decodeco-verkkokaupan sivuilla. Mä en voinut uskoa silmiäni, että joku oli sellaiset aarteet antanut pois. No, toisen roska on toisen aarre tai ainakin jotain sinnepäin. 10 euroa oli kyllä totaalinen pilkkahinta näistä ihanuuksista -verkkokaupassa kun maksavat yli 50 euroa kappaleelta. Voi tätä onnea! (Alla oleva kuva lainattu Decodeco:n sivuilta)


Vaativat todennäköisesti vähän huolenpitoa; hellää hiomista ja puuöljyä, jonka jälkeen ovat entistä ehommat. Eivät ne ehkä ole parhaimmillaan noiden Ikea Socker-ruukkujen kanssa, mutta menettelevät. Decodeco:n sivustolta tosin saisi tilattua hyllyjen kanssa yhteensopivia ruukkujakin, mutta luulenpa löytäväni niitä ihan jostain tavaratalosta, Kodin Terrasta esimerkiksi. (Alla olevat kuvat lainattu Decodeco:n sivuilta)




Hassu juttu miten niin yksinkertainen asia, kun puuhyllyt voi tehdä ihmisen niin onnelliseksi. Olipa hyvä maanantai. :)

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Höyhenmaille

Eilen illalla lähdin käväisemään kaupungilla tavoitteenani löytää isoja koreja keittiöön pyykkien säilytystä varten. Ei löytynyt koreja, mutta mitä mun 25-vuotiaat silmäni Jyskissä ollessani näkivätkään?! Höyhensisustustyynyt 3,90€/kpl!! Whaaaaat? Justhan mä ostin vastaavia Kodin Terrasta hintaan 9,90€!! Voi vattu!! Ehkä sillä mustalla lätkällä, joka oli ommeltu siihen tyynyn reunaan oli jotain merkitystä. Vallillan lätkä nimittäin. Ja mä pidin niitäkin halpoina...No, oli niin hyvä tarjous, että ostin neljä. Päällisiä ei vielä ole, mutta suuria suunnitelmia niiden suhteen kylläkin.

Tällä hetkellä olen melko ihastunut Vallilan kuoseihin. Ainakin osaan niistä. Yksinkertaisimmat kuosit ovat mielestäni kauneimpia, kuten Sara-tyynynpäälliset ja Espresso-verhot. Kelohonka on ehkä inhokkini. Sara-tyynynpäällisiin ihastuin niin paljon, että hankin niitä neljä kappaletta köllöttelemään sohvan päälle. Pehmentävät kivasti valkoisen nahkasohvan kovaa olemusta. Ja ovat niin ihanan pehmeät. Koiratkin tykkää, YLLÄTYS, YLLÄTYS. :)


Ostamani tyynyt ajattelin laittaa sängyn päälle ja olenkin kuumeisesti yrittänyt pohtia, minkä värisiä tyynynpäällisiä haluaisin niihin laittaa. Ainakin Ikean ja H&M:n valikoimista löytyi kivoja päällisiä. Myös uusi tuttavuus Verhokauppa.comin valikoimissa oli runsaasti kivoja sisustustyynyjä. Luulenpa, että iskee varmaan valinnan vaikeus, näitä kivoja printtejä ja kuoseja on niin paljon tarjolla. Viimeksi mainitsemani kaupan sivuilta tekisi kyllä kovasti mieli tilata jotain. :)



Pöllötyynypäälliset ovat PisamaDesignin, joita saa ainakin MadeBy:n nettikaupasta. Raidallinen tyyny ja tekstityyny ovat H&M:n valikoimaa.
 Raitayynyt ovat Ikean ja beigekukallinen taas Vallilan mallistoa.

Keltaiset tyynyt ovat Vallilan kukkameri-printtiä, joka oli edellisessä kollaasissa beigenä. Puhtaanvalkoinen tyyny on myös Vallilan, Sara nimeltään. Yksiväriset tyynyt ovat H&M:n.
Sulkatyyny on Rantakoski Designsin tuotantoa, saatavana myös MadeBy:n nettikaupasta. Harmaat yksiväriset tyynyt ovat Vallilan Sara-tyynyjä. Lintutyynyt ovat Etolan.

Ensimmäinen tyyny vasemmalta; Rabbit on saatavilla FinnishDesignShopista. Sen alla oleva kukkatyyny on Pentikin. Tekstityynyt ja turkoosi yksivärinen ovat Verhokauppa.comin valikoimissa.


maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kirppiskierrospäivä

Tapetti-ideat senkun myllää päässä, eikä loppua näy. Tänään kävin TAAS KodinTerrassa pällistelemässä niiden valikoimaa ja hakemassa purkin kalustemaalia + kalustemaalaukseen sopivan telan. Nimittäin.

Oltiin kiertelemässä kirpputoreilla tytsykaverin kanssa tänään -molemmat kun ollaan sellaisia parantumattomia tavarahamstraajia. Mä lähdin matkaan sillä mentaliteetillä, että löydän sohvan viereen jonkun suht pienen ruskean sivupöydän. Jonkun 60-70-lukulaisen. Ja edullisen -tietty. No kierroksen aikana suunnitelmat hieman muuttui (kuten suunnitelmille tuppaa AINA käymään), koska mistään ei tuntunut löytyvän himoitsemaani pöytää sopuhinnalla. Kunnes sitten oltiin viimeisellä ja isoimmailla kirppiksellä, löysin sen ahtaimmasta nurkasta ehkä 70-lukulaisen toimistokaapin/senkin, täyspuisen ja hintaakin oli vaivaiset 20 euroa. Need I say more?

Senkki tai mikä lie sai uuden kodin ja pinnan. Sisälle laitan todennäköisimmin lehtiä ynnä muuta eteisroinaa. Tai kenkiä, saa nähdä.


1. Kaappivanhus alkuperäisessä asussa. Kulmasta aloitettu jo hionta. Ei tämä alkuperäinenkään olotila superruma ollut, ei vaan just se mitä nyt hain.

2. Pikainen hionta rikkoin pinnan ja poisti kiillon, mikä edesauttoi maalin tarttumista puun pintaan. Hionnan olisi voinut välttää käyttämällä pohjamaalia, mutta se on sellaista myrkkyä, etten jaksa haistella, plus se kuivuminen kestää nälkävuoden.

3. KodinTerran ostokset; Sadolin valkoinen kalustemaali maalipoistoista 1€ ja tela + telanvarsi yht.1,50€ + pari hiontapaperia 1,50€. Eli tarvikkeet maksoi säälittävät 4€. Tämä kylläkin siksi, että kassatyttö ei ollut ihan skarppina ja skannanut telaa, vaan ainoastaan sen varren. Säästinpä 3,50 euroa. Wuppiduu!


4. Ensimmäinen kerros maalia paikallaan. Kuultaa vielä läpi melkoisesti, mutta ensivaikutelma on lupaava.

5. Kaksi kerrosta maalia ja vieläkään tulos ei ole tarpeeksi peittävä.

6. Lopputulokseen tarvittiin 4 maalikerrosta ja aikaa kului noin 3 tuntia. Ja kaiken vaivan arvoista. Ja hintaa yhteensä 24 euroa. Nyt vei kyllä kirppiskama erävoiton Ikeasta. :)

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Herkkupala

Sisustuksellisesti hiljainen päivä. Teoriassa vilkas, koska pyörittelin mielessäni miljoonia eri sisustusjuttuja, mutta käytännössä en tehnyt yhtään mitään. Tai no. Vein ylimääräisiä tavaroita äidille säilöön viemästä lattiatilaa. Mutta muuten en.


Illalla kaikki se tekemättömyys alkoi nälättää. Minkä vuoksi luonnollisesti suuntasin jääkaapille murkinaa etsimään. Emmittyäni tovin, paistoin alennuskanapalaset pannulla ja heitin ne ruisrieskojen päälle kasvisten ja mango-chili-salaattikastikkeen kaveriksi ja kruunasin koko setin sipulirouheella. Ja olipa nannaa. Tätä täytyy tehdä uudestaan. Siis jos ikinä löydän sipulirouhetta lähikaupoistani. Tuntuu olevan kiven alla, tai sitten olen vaan niin nelisilmä, että se jää kaupassa aina spottaamatta. Niin tai näin, onneksi Ikeasta sai tätä rouskuvaa, ruskeaa kultaa. Seuraavalla kerralla hamstraan ainaki 10 purkkia!